Kaigani seoran 25-vuatis historiikk

 

Historiikk vuasilt 1981-2006



Uude raumlaise budoseora grundamine todetti vuade 1980 lopp pualell vähä niingo pako edes. Ennen go seora ol lainkka viäl grundat ol jo äijä kovast kränänny olik tämne uus seora lainkka tarpelline. Siin fundeeratti jokune tovi kahde vaiheill, ett grudatak uut seora ollenkka. Ku uko ja aka sit meinasiva ett ei hommist tul enä mittä ilma uut seora ni sit alko tapahtuma ja valla äkkiste.

Alu kohkamiste jälkke grundava kokkous pidetti 22.3.1981. Kokkouksessa mukan ol seitmäntoist nuatanvetäjä. Kokkous pidetti aikido- et judomiäs Atte Nissilä goton ja se oliki baras paikk. Me tuumasim tuallo, ett me olim ku yht sama perhett koko suur göör. Hallitukse järjestämiseks kokkous pidetti 29.3.1981 ja 31.3 haetti erikoisliittoje jäsenyyksi. Lajein ol jo alust saak aikido, judo ja karate. Seora rekiströint anomus lähetetti 23.4.1981. Seora nimeks tul Kaigan, joka meina jaappaniks mere rantta. Seoran logo suunnittel Jukka Koskela ja jaappaniks teksti siihe tek ja tyylittel Hiroyasu Tanayama. Merkis o auringolasku mere rannal, vesipisar o rikkon tyyne vede pinna ja kuvio o syntyn siit. Uloimma renkka ova osa sitä pisara tekemä aalto.

Laine Hannu valitti seora ensimmäiseks buhejohtajaks ja hallitukse jäseni oliva Jukka Koskela, Teppo Koivula, Esa Lehto, Pirjo Virta, Keijo Nurmi ja Timo Kivistö. Seora perustamissopimukse puumerkkis paniva hallitukse jäsene.

Seora grundavas kokkoukses mukan oliva seorava ihmmse: Timo Kivistö, Teppo Koivula, Mervi Kolari, Leo Korsoff, Jukka Koskela, Kai Kuusela, Arja Laine, Hannu Laine, Antti Lehto, Esa Lehto, Timo Liimatainen, Atte Nissilä, Keijo Nurmi, Taisto Tolonen, Simo-Pekka Valtonen, Pirjo Virta ja Tarja Virta.

1981-1985

Harjottlemine tapahdus aluks Otankoulu alakerras painijoitte molskill. Salivuoroi seoral anotti 31.3.1981 liikunt lautakunnalt ja niit saattiinki paviljongilt aluks muutam timma viikos, lähinn kai syyn ol semne ett aikido pystys treenama vaan Raumal pelkästäs meiä seoras Kaiganis. Tatami eli judomatta ostetti omil mut muilt kerätyilt rahoil Turust Budokwailt ja ne matta ol semse vähä paiskitu. Raha tianatti myymäl seora merkei;. Seora alkuaikoin toimintta tehti yhteisvoimi, hallitukse klaarates kaikkie jaostoje toiminna. Kaikill jaostoill jäsemäärä oliva oivas noususs ja koval kohinall treenatti et leireiltti. Judo sai tuallo joka vuas SM-prenikoi

1986-1990

Seorava 5 vuatt mentti ettipäi pistämäl toimint erinäs jokatte laji vastull. Laji saiva seora oma jaosto eli puale. Pualie posti ol klaarat harjottelemises, killinkis ja muu tohina iha ite. Lajitte treenajiemäärä tasantuiva, välill vähä petrasiva ja välill taas vähä laskiva. Judos uussi taulvärkei tekkenty nii pali, että nuariso sai oma harjottlemistiima. Plakaatei ja prenikoi judos saatti SM-kisois ast jälle joka vuas. Karates saatti seorall ensmäine ja viäl ainu SM-mitall vuan 1989 eli 547 jälkke Rauma perustamise. Tuallo armon vuan 1442 Pori ei muute ollu viäl edes pilke Kalmarin Unioni kuninkatte silmkulmas, mut jääkkö se juttu ny tähä ettei Luvia takamaitte väe suutu. Aikido osalt käve piän fommi ku homma lopus. Aikidotreenarei ei ollu seoras tuallo enä lainkka ja siihe treenamine sit prääkätti v.1988. Yhde kerra peruskurss pidetti v. 1990, mut ei siit mittä appu tuallo viäl ollu vaa aikidotreeni jälle toviks lahos.

1991-1995

Judo ja karate touhu ol löytän uomas, grundkurssei pidetti ja leirei kans. Välillä ol kursseill nii pali elämä, ett kurss täydys jakka erinäs ryhmi ja väiste kursseill tul vaa pari fiksu. Judo puale touhus ol piänt takkumist, ku fiineimmä kilppailija väsysivä, äksiismestar läht kaupungi ulkpualell. Ei, ei täsä ol ny mittä järkkis tulemise kans tekemist ku ihmine Raumalt pois muutta. No judo pualell probleemaks tul uusie vastuunkantajie löytämine. Viäl tul joka vuas voitoi SM-tasolt ja muutama prenikka saatti haalituks valtakunna rajotteki ulkpualisilt matoilt. Karates käytti aluekilpailuis ja tyylin ol sama vanha sankukai. Karate puale äksiisi keskityivä tekniikkaharjoituksi ja tiätystenki leireihi. Aikido pual alott vuan 1995 jälle. Syksyll pidetti grundkurss ja kaks leiri.

1996-2000

Seora toimint o pyärin melkke ainoasta kotodojoll. Kurssei järjestetti joka lajis ja leireil käytti taaja. Judo pual esittel semse uude kurssi ko myndi-laps. Kurssie meininkin ol et jos laste aikuse tulis täl tavall föleihi ja kyl heit sit kans sikkonttus. Kurssi oliva sikses melkonse suasitui ja uut vert saati salill muualleki ko mattail eli iha niit kadoksis ollei vastunkantaji. Kilpplemine hiipus paikallisel tasoll ja kansallisill kilppluihi. Karate puale toimint ol viäläki harjottlemist ja leireill käymist. Aikido puale meiningi vakiintuiva ja harrastajamäärä pysyivä valla mukavan. Vuade 2000 lopull aloitetti seora 20-vuatisjubileeramise suunnitlemine.

2001-2006

Touhu o ollu joka lajis äksiis painoitteist eli kilpplemine o ollu hyvi piänt. Judoll o ollu koko viisivuatistryki aikan vaa pari hassu kansallise taso judoka ja karate pualell Hirvose Pekka käve lukkpaini ja vapaaottelu kilppailuis. Aikidopual o ain osallistunu pali leireill ja sit he ova niit kans pali ite oornannu. Aikido ensimmäise musta vyä suaritt Ruppose Kari vuan 2003. Judopual o my&oauml;s pitän kahten suven viikolopu mittase suvileiri, joho o osallistunu myäs naantallaissi ja raumalaise ovat osallistun myäs naantalilaiste talvleireill. Karate osalt o huamattava krav-maga, jota treenatti vuasin 2003-05, myäs Karenmaa Peka karatetuamaritoimint ansaitse kunnjamaininna.

Seora puhejohtajin ova olle; Hannu Laine 1981-86 (6v), Mikko Vapanen 1987-89 (3v), Pekka Karenmaa 1990-96 (7v), Antti Kolehmainen 1997-2005 (9v) ja vuade 2006 alust puhejohtajan huseeranu Perttula Pirjo.

Varapuhejohtajin ova toimin; Esa Lehto 1981-84 (4v), Jarkko Alajääski 1985-86 (2v), Hannu Laine 1987-89, 1991-98 (11v), Mikko Vapanen 1990 (1v), Pekka Karenmaa 1999-2001 (3v) ja Janne Koski 2002-2005 (3v.-ja ettipäi).

Skriivarein ova saane ol; Keijo Nurmi 1981-83 (3v), Mikko Vapanen 1984-85 (2v), Hilkka Kelhä 1986-87 (2v), Pekka Karenmaa 1988-89 (2v), Juha-Matti Rohiola 1990-91 (2v), Jari Muntila 1992-93 (2v), Aki Lehto 1994-95 (2v) ja Hannu Laine 1996-2006 (10v.-ja yhä valla viäl).

Hallitukse jäsene:

Hannu Laine 1981-2006 (25v.), Jukka Koskela 1981-82 (2v.), Teppo Koivula 1981-85, 1989-91 (8v.), Esa Lehto 1981-86 (6v.), Pirjo Perttula (Virta) 1981-87, 1997-2006 (15v.), Keijo Nurmi 1981-83 (3v.), Timo Kivistö 1981-82 (2v.), Saija Tanhuanpää 1983-86 (4v.), Mikko Vapanen 1983-94 (12v.), Jarkko Alajääski 1984-87, 1997 (5v.), Teijo Suominen 1986-89 (4v.), Jarmo Kurjonen 1987-88 (2v.), Hilkka Kelhä 1987-89 (2v.), Katriina Virtanen 1988 (1v.), Juha Rohiola 1988-93 (6v.), Antti Kolehmainen 1989-90, 1994-2005 (13v.), Pekka Karenmaa 1989-2005 (17v.), Aki Lehto 1990-95 (6v.), Ilpo Lehtola 1990-94 (5v.), Jari Muntila 1992-93, 1995-98 (6v.), Vesa Mäenpää 1994-96 (3v.), Pekka Joutsa 1995-96 (2v.), Kaisa Lepistö 1996 (1v.), Ville Niskanen 1997-99 (3v.), Janne Wihlman 1998-99 (2v.), Janne Koski 1999-2000 (2v.), Jukka Tattari 2000-2003 (3v.), Teemu Ylönen 2000-2001 (2v.), Jukka Salokaarto 2002-2005 (4v.) ja Kari Rupponen 2004-2005 (2v.).

Rahakistunvahtein ova olle; Timo Liimatainen 1981-85 (5v), Teijo Suominen 1986-89 (4v), Aki Lehto 1990-95, 1999-2000 (8v), Pekka Joutsa 1996 (1v), Jarkko Alajääski 1997 (1v), Ville Niskanen 1998 (1v) ja Kari Kuusisto Kari Kuusisto 2001-2005 (5v.-ja viäl vaa).

Aikidopäällikköi ova toimine; Timo Kivistö 1981-82, 84-86, Saija Tanhuanpää 1983 ja Jarmo Kurjonen 1987-88. Vuan 1995 toimintta oliva käynnistämäss Timo Sunila, Ville Niskanen ja Kaisa Lepistö. Päällikkön ol Ville Niskanen 1996-97, Janne Wihlman 1998-99, Jukka Tattari 2000-01 ja Jukka Salokaarto 2002-05.

Aikidopuale rahakistunvahtein ova olle; Ville Niskanen 1997-98, Jukka Tattari 1999-2003 ja Juha Grönlund 2004-05.

Judopäällikköin ova huseerannu; Pirjo Perttula os.Virta 1981-84, 1998-2005, Esa Lehto 1985-86, Hannu Laine 1987-93, Juha-Matti Rohiola 1994, Antti Kolehmainen 1995-97.

Judopuale rahakistunvahtein ova olle; Aki Lehto 1995, 1999-2000, Antti Kolehmainen 1996-97, Pirjo Perttula 1998, ja Kari Kuusisto 2001-05.

Karatepäällikköin ova toimine; Teppo Koivula 1981-82, 84, 89-ja edelle, Mikko Vapanen 1983, 85, 87-88, Teijo Suominen 1986 ja Pekka Karenmaa 1992-2005.

Karaten rahakistunvahtein ova huseerannu; Vesa Mäenpää 1995-96, Harri Reivonen 1997, Jari Muntila 1998, Pekka Karenmaa 1999-2001 ja Janne Koski 2002-05.

Aikido:
Treenarmestarein ova olle Veikko Pöyhönen 1981-85, Timo Kivistö 1986-87, Ville Niskanen 1995-96, 1999 ja Janne Wihlman 1997-98. Aikido puale treenamiset o suurelt osalt vastannu myäs Risto Tenhunen, joka o käyny säännöllisest Raumall. Vuadest 2002 on myäs Kari Rupponen ollu treenarin. Muit treenamises mukan ollei ova; Jukka Salokaarto, Matti Hovi ja Pasi Varjonen.

Judo:
Judo pual treenarmestarin o alust ain vuatte 1995 ast ollu Aki Lehto. Lehdon pahus ku men muuttama kyläst pois jaetti päävastuu tripletill Antti Kolehmainen, Hannu Laine ja Jussi Rohiola, ja nämä herra toimiva treenarein myäs 1996. Vuan 1997 edell mainitu trio lisäks treenarin ol myäs Pirjo Perttula. Näill treenareill jatketti vuatte 1999 ast, jollo Lehto tul takas Rauma seudull ja treenamise mukka. Hannu Laine jäi polvklummi takia pois kevääl. Vuade 2000 treeneist vastasiva Antti Kolehmainen, Aki Lehto, Pirjo Perttula ja Tapio Uotinen. Vuan 2001 ja ettipäi aiemmi polvvaevane Laine Hannu tul hyväs höyskas takas valmentama ja Lehdo Aki läks taas liesuhu ja jäi näi olle pois treenamisvastuust. Antti, Pirjo ja Tapio jatkoiva ja uuten föli tul Kari Kuusisto. Vuadest 2005 alkae o vastuut annett myäs Vesa Rinteelle ja Janne Murrolle.

Nuarte treenarein ova huseerannu; Hannu Laine, Mervi Kolari, Ullamari Granö, Sari Lainio, Jarkko Kääriälä Pirjo Perttula sekä Maija Kuusisto

Kurss treenarein ova edelliste lisäks ainaki olle seorava: Jukka Koskela, Reijo Suneli, Timo Sunila, Ari Luomanen, Jarkko Kääriälä, Simri Nieminen, Ville Suojoki, Kalle Suojoki, Arto Holmström, Reetta Reilama, Timo Liimatainen ja Kari Kuusisto.

Karate:
Karates treenarmestrin ol aluks Rolf Koivumäki. Hän ol Sankukai-tyylsuunnan miähi ja Sankukai o ollu koko aja myäs Kaigani karate tyylin. Myähemmi Koivumäen panos o ollu leireill ja häne vierailles harjoitteluis. Jo 80-luvult ast treenarmestrein ova huuseerannu Teppo Koivula ja Pekka Karenmaa. Ku Koivula ott kamppes ja muutt 90-luvull pois Rauman kaupungist o Karenmaa vastannu äksiissie koordnoimisest ja ohjamisest muitte seura ylempivöiste karatekoitte kans ja Koivula o toiminu viikolopuleirie treenarin. Treenamises mukan ova olle myös seoraava henklöt: Mikko Vapanen, Ilpo Lehtola, Jari Muntila, Henri Halmela, Tero Äijälä, Abdul Mahdi, Mika Harju-Seppälä, Samppa Salminen, Oscar Basten; Jouni Heikka, Samuli Viljanen, Janne Koski ja Kari Piipponen. Vuan 2001 ol edelliste lisäks myäs Jarmo Koivunen. Vuadest 2002 alkae treenamisest vastasiva Pekka Karenmaa, Janne Koski ja Pekka Hirvonen. Vuan 2003 Pekka Hirvonen toi seoraha myäs Krav-magan, mut sen toimint lopus v. 2005, ku Krav-magal perustetti kokonas uus seora Raumal.

Toiminta:
Joka seora lajis o toiminna vuasin pidett vuasittai grundkurssei. Aikido osalt äksiisi seorass lopuiva vuan 1988, mut piäne tauo jälkke aikidotreeni alkova uudelle vuan 1995. Seora muin lajein ova olle myäs IAIDO ja TAIJI. Kilpplemise ova osallistune judo- ja karate-puale. Karatepuale osan toimis myäs Krav-maga vuasin 2003-2005.

Seoran parhan urheilijan o palkitt:
1982 Mervi Kolari, 1983 Pirjo Perttula, 1984 Pirjo Perttula, 1985 Timo Sunila, 1986 Ullamari Granö, 1987 Pirjo Perttula, 1988 Ullamari Granö, 1989 Arto Pitkänen, 1990 Ullamari Granö, 1991 Ullamari Granö, 1992 Simri Nieminen, 1993 Simri Nieminen, 1994 Simri Nieminen, 1995 Simri Nieminen ja 2002 Pekka Hirvonen.

SM-mitalit: kaiken kaikkias 24 kapplet.
Judo:
MIÄHE: I. Aki Lehto 1985 (Budokwai) ja III. Simri Nieminen 1994 sek;ä 1995.
NAISE: I. Pirjo Perttula 1983 ja 1984, II. Mervi Kolari 1986, Pirjo Perttula 1987, Ullamari Granö 1988 ja 1990, III. Mervi Kolari 1985 ja 1989, Pirjo Perttula 1986 ja Sari Lainio 1990.
MIÄHE -21 II. Simri Nieminen 1993 ja 1995 III. Simri Nieminen 1991.
POJA: I. Timo Sunila 1985.
TYTö: I. Mervi Kolari 1982, Ullamari Granö 1986, II. Ullamari Granö 1988 ja III. Sari Lainio 1989
Karate, jiu-jitsu ja lukkpaini:
MIÄHE: II. Pekka Hirvonen 2002, jiu-jitsu III. Pekka Hirvonen 2002, lukkopaini.
POJA: II Arto Pitkänen 1989, karate

Pohjoismaide mestruuskilppailu:
Simri Nieminen kultamitali all 21-vuatiaiss miehiss, 1992 Pirjo Perttula henk.koht. pronssi ja joukkuekulta 1983, Ullamari Granö henk.koht. neljäs sija 1990. Skandinaavia avoime: III. Ullamari Granö 1988

EM-kisa:
Ullamari Granö edust Suame nuarte EM-kisois Ateenas vuan 1989. Simri Nieminen ol Hollannis Suame edustajan Papendalis vuan 1993 ja Lissabonis Portugali maal vuan 1994.

Judoliitto:
Kultaine ansioprenik: Hannu Laine 2001, Aki Lehto 2001 ja Pirjo Perttula 2006.
Hoppeine ansioprenik: Hannu Laine 1993, Aki Lehto 1996, Pirjo Perttula 2001, Juha-Matti Rohiola 2001 ja Antti Kolehmainen 2006.
Pronssine ansioprenik: Hannu Laine 1991, Pirjo Perttula 1991, Aki Lehto 1993, Juha-Matti Rohiola 1993, Mervi Kolari 1996, Antti Kolehmainen 2001, Esa Lehto 2001, Timo Liimatainen 2001 ja Tapio Uotinen 2006.
Liiton paras alle 21-v: Simri Nieminen 1993.

Karateliitto:
Hoppeinen ansioprenik: Pekka Karenmaa 1996 ja Teppo Koivula 1996.
Pronssinen ansioprenik: Pekka Karenmaa 1991, Teppo Koivula 1991 ja Mikko Vapanen 1991.

SVUL:n piirin paras judoka:
Ullamari Granö 1991 ja Simri Nieminen 1992.

Urheiluprenikka kullattun: Pirjo Perttula 1983.
Urheiluprenikka hopeoitun: Aki Lehto 1981, Mervi Kolari 1982, Pirjo Perttula 1986, Ullamari Granö 1988 ja Sari Lainio 1990.
Urheiluprenikka pronssattun: Hannu Laine 1988, Pekka Karenmaa 1991, Teppo Koivula 1991 ja Mikko Vapanen 1991.
Palkintoprenikka kullattun: Timo Sunila 1985 ja Ullamari Granö 1986.
Palkintoprenikka hopeoitun: Ullamari Granö 1989, Sari Lainio 1989, Arto Pitkänen 1989 ja Simri Nieminen 1991.
Palkintoprenikka pronssattun: Sari Lainio 1988.
Palkintotalriiki ova saane Pekka Karenmaa, Mervi Kolari ja Ullamari Granö.

1991 Pekka Karenmaa, Timo Kivistö, Teppo Koivula, Rolf Koivumäki, Hannu laine, Aki Lehto, Pirjo Perttula, Mikko Vapanen, Läns-Suam aviisi ja kaupungi liikunta-lautakunt.
Jukka Koskelalle standaari myännetti vuan 1995.
Jarkko Alajääski, Antti Kolehmainen, Timo Liimatainen ja Juha-Matti Rohiola 1996.
Aikidoliitto ja Karateliitto v.2001.
Janne Koskelle standaari myönnetti 2005.
Vuonna 2006 standaarin saiva Suame Judoliitto, Kari Kuusisto, Kari Rupponen, Jukka Salokaarto ja Tapio Uotinen.

V. 2001: Timo Kivistö, Teppo Koivula, Mervi Kolari, Leo Korsoff, Jukka Koskela, Kai Kuusela, Arja Laine, Hannu Laine, Antti Lehto, Esa Lehto, Timo Liimatainen, Atte Nissilä, Keijo Nurmi, Taisto Tolonen, Simo-Pekka Valtonen, Pirjo Virta ja Tarja Frimodig, Saija Tanhuanpää, Teijo Suominen, Katriina Virtanen, Pekka Karenmaa, Jari Muntila, Kaisa Lepistö, Janne Koski, Mikko Vapanen, Jarmo Kurjonen, Juha-Matti Rohiola, Aki Lehto, Vesa Mäenpää, Ville Niskanen, Jukka Tattari, Jarkko Alajääski, Hilkka Kelhä, Antti Kolehmainen, Ilpo Lehtola, Pekka Joutsa, Janne Wihlman, Teemu Ylönen, Timo Sunila, Simri Nieminen, Tapio Uotinen, Rainer Wikman, Kalle Suojoki, Pasi Rantanen, Arto Pitkänen, Tom Osmonen, Ullamari Murto, Ari Luomanen, Kari Kuusisto, Reijo Suneli, Reetta Reilama, Jukka Salokaarto, Samuli Viljanen, Sari Lainio, Jarkko Kääriälä, Toni Pohjanoksa, Ville Suojoki, Tapio Maikola, Veikko Pöyhönen, Rolf Koivumäki.
V. 2002: Pekka Hirvonen.
V. 2006: Reino Fagerlund, Matti Hovi, Kirsti Kuusisto, Maija Kuusisto, Janne Murto, Vesa Rinne, Kari Rupponen, Pasi Varjonen.

Aikido: Kari Rupponen 1. dan

Judo: Aki Lehto 2. dan, Hannu Laine 1. dan, Juha-Matti Rohiola 1. dan, Mervi Kolari 1. dan, Ari Luomanen 1. dan, Pirjo Perttula 1.dan.

Karate: Teppo Koivula 1. dan.

SVUL:n piiri judojaostos seora o edustanu Hannu Laine. SVUL:n Varsinais-suomen piiri karatejaostos Kaigani o edustanu Mikko Vapanen 1983-87 ja Ilpo Lehtola 1987 lähtie.

Historiiki laati seora 25v. jubileeramise kunniaks Hannu Laine ja rauman giälell vapast kääns Toni Pohjanoksa.